perjantai 22. helmikuuta 2013

kiitoksia ja tunnelmia


Kiitos paljon 52 lukijasta jotka olen jo näin nopeasti saanut . On ihanaa kun jotkut ovat kiinnostuneet mun vaihtovuodesta tai ylipäätään vaihtoon lähtemisestä samalla seuraillen mun blogia! Suurinosa vaihtariblogien kirjoittajista kertoo kirjoittavansa blogia suurimmaksi osaksi vain itselleen ja tuttavilleen ja muistona vaihtovuodesta vielä kauan sen jälkeenkin. Itse olen myös samoilla linjoilla, mutta lisäyksenä se, että haluan jakaa kaikkia vaihtojuttuja myös muiden kanssa ja kertoa vaihdosta kiinnostuneille minkälaista se on oikeasti. Kuitenkin tälläisenä erikoisjuttuna olisi luultavasti tulossa yksi haaste videolla, mutta alempana siitä miksi se ei vielä ole täällä. Muuten, jos teillä on jotain postausehdotuksia/-toiveita, kertokaa ihmeessä niin toteuttelen mielelläni!


HUOM! Jos et halua lukea jopa masentavaa puhettani olotilastani vaihtariuteen liittyen, älä lue alemmas. Olen luvannut kirjoittaa niin hyvistä kuin huonoistakin asioista, mitään kaunistelematta joten tässä tulee vähän niitä huonoja. Älkääkä järkyttykö seuraavista todella vanhoista kuvista joiden laatu on aivan kamala, koska tuolloin mininä käytössäni ei ollut järkkäriä!


No jopas on niin kauniita kuvia voi että! Mutta ei esim. yhtään hävettänyt kun laitoin näitä kuvia tänne, koska tuon ikäisenä sai olla juuri sellainen kuin halusi. Vaikka vaikutteita tuli paljon kaveriporukoista ja itsekkin muutuin muutaman kerran aika radikaalistikkin olen silti se sama minä, tosin olen joutunu vahvistumaan henkisesti aika paljonkin. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän joutuu kestämään. Toivottavasti se kuitenkin jossain kohtaa loppuu tai ainakin hidastaa voimakkaasti vauhtiaan. Sinäänsä mun tekisi mieli haudata koko vaihtojuttu maailman syvimpään kolkkaan tai ampua avaruuteen. Toisaalta haluaisin napsauttaa sormia ja olisinkin jo jotain 40 ja takana olisi tuhansia mahtavia kokemuksia, mukaan lukien upea vaihtovuosi. 
Olen vain nyt lähes viikon vaan miettinyt vaihtoa ja se kummittelee mielessä ihan kokoajan. Treenien ajaksi se vähän hälvenee samoin kuin silloin kun näen kavereita, mutta heti kun olen yksin tuntuu ihan samalta kun olisi vankilassa, jossa sulla olisi laitettu muovipussi päähän ja ei saisi kunnolla henkeä. Oikeasti tuntuu. En todellakaan tajua mikä vaivaa! Jos olisin nyt Amerikassa sanoisin vikana olevan koti-ikävä, mutta enhän minä ole edes vielä lähtenyt minnekkään! En tiedä edes mitä pelkään, mutta pelkään vain ihan hirveästi ja kirjoitan tätä postausta nyt, koska en uskalla mennä nukkumaan. Kuitenkin näen jotain kamalaa painajaista ja heräilen puolentunnin välein. Tuntuu etten edes jaksaisi hirveästi jutella, toisia on vaikea katsoa silmiin tai jos noista pääsee yli, niin ei huvita tehdä mitään. Yleensä mulla on paljon kaikenlaisia suunnitelmia pitkällekkin aikaa, mukaan lukien ihania unelmia mitkä auttaa jaksamaan joskus kun on vähän tyhmempää. Nyt ei sitten mikään auta. En edes jaksa innostua isäntäperheen löytämisestä enää niinkään paljoa. Toivottavasti tämä loppuisi pian, koska tälläiseen olotilaan poksahtaa ja kamalinta on kun tälläiseen ei  edes antibioottikuurit auta...

Pitäkää kaikki mukava viikonloppu, joka itselläni onkin täynnä cheeriä ja koulujuttuja!

10 kommenttia:

  1. mulla on itellä ollu samanlaisia tuntemuksia, mutta vain vähän lievempiä. Mä uskon että noi tuntemukset on vaan sitä kun alkaa pikkuhiljaa tajuamaan että lähtee vuodeks kauaks pois ilman ketään tuttua! Mutta onhan toi ärsyttävää kun ei voi kunnolla nauttia siitä tulevan vuoden jännityksestä :/ toivotaan että se ei kestä kauheen kauaa! Ja btw tosi kiva blogi, jään seuraamaan! :>

    http://carpediem-tartuhetkeen-anni.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh en sentään ole ihan ainoa! Ja toivon kans että lähtis pian :/ mutta kiitos paljon :)!

      Poista
  2. Höh että sulla on tommoi olo ! Oon lukenu nyt hirveen monesta vaihtoblogista et on alkanu epäröimää tms vaihdon suhteen. Mut jaksamisia ja toivottavasti toi olo menee ohi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä :( ! Kiitos ja toivotaan että lähtis :)!

      Poista
  3. Hyvä kun kirjotit tänne sun ajatuksista ! :) Mulla on usein ollu samanlaisia tunteita muihin juttuihin liittyen (vaihdossa en siis oo ollu enkä varmaan tuu menemäänkään). Voisitko sä puhua jollekkin? Parhaalle ystävälle, äidille tai muulle aikuiselle? Se vois helpottaa.. Mä myös kehotan nauttimaan perheen ja ystävien seurasta, tekemään kivoja juttuja ja hakemaan onnellisuutta asioista. Sulla on edessä ihana vuosi eikä sitä kannata liikaa jännittää - muista, että vaihtariuskin on vain elämää ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu olen tätä jakanutkin jo aika monen hyvän kaverin kanssa ja sieltä saanut yhtä hyvää tukea kun teiltäkin, joten on jo pikkasen helpottanut :) Totta puhut ja lähinnä se siellä oleminen ei niin jänskältä tunnu vaan jännittää, miten tulen selviämään niistä vikoista päivistä täällä... Mutta kiitos paljon :)!!

      Poista
  4. mullaki in ollu välil vähän samoi fiiliksii :\ mut toisaalt tiiän kokoajan et katuisin enemmön jos en lähtis ja toi on kuitenki vaa vuos ja aina pääsee takas (: tsemooii sulle, eiköhän se jossai vaihees taas paremmaks muutu \:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta :)! En tiiä mitä tekisin jos vaikka mulle sanottais että en voikkaan lähteä, koska haluan ihan hulluna!! Mutta jänskättääää! Juu kyllä tä tästä, paljon paljon kiitoksia :)!

      Poista
  5. Mulla on aika samoja fiiliksiä kans! Jotenkin niin ristiriitaset fiilikset.. Välillä oon ihan innoissani koko jutusta ja toisaalta välillä alkaa miettimään niitä vaihdon huonoja puolia. Mut veikkaan että heti kun orientaatiot alkaa ja pääsee juttelemaan kunnolla just muiden vaihtareiden kanssa jotka on samassa tilanteessa niin olo helpottaa!:) Onhan tässä vielä kuitenkin puoli vuotta lähtöön että kai nää tuntemukset on ihan normaalia! Paljon tsemppiä ja jaksamisia kuitenkin!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee lisää sieluntovereita, vaikka en tätä kyllä kenellekkään toivoisi! Ja kiitos superisti sulle ja tä on jo vähän helpottanut joten ajatuksissa olisi että tästä selviäisin :D!

      Poista

Kiitos kommentista <3