sunnuntai 18. elokuuta 2013

happy Saturday

Otin Suomesta mukaan myös mun avainnipun, missä on kaikkia tärkeitä ja ihania muistoja. Suomikodin avain, parhaan ystävän kaapin avain, valkulta saatu lahja EM-kisa menestyksesta (tuo A), ei kaupunkien juttuja, parhaiden ystävieni sydämmen puolikkaat ja muuta tälläistä pientä, mutta sitäkin tärkeämpää. Uutuutena tuo hosteilta lahjaksi saatu Wisconsin avaimenperä ja nyt tuo kotiavain!!

Moikka! Täällä kirjoittelee todella väsynyt, mutta onnellinen tyttö! Onnellinen sen takia, että tänään, eli lauantaina, tajusin miten paljon englantia olen jo oppinut (lähinnä sanoja ja sanontoja) ja miten tämä paikka päiväpäivältä tuntuu enemmän kodilta. Eilen nimittäin puhuin momin kanssa mun kotitöistä täällä ja tuntuu tosi kotoisalta kun saa tehdä jotain, ihan niin kuin Suomikotonakin teen. Tosin vaan auttelen ja hoitelen tiskejä, nämä siis useimmiten tiskaa, vaikka näillä onkin tiskikone? Tänään sen jälkeen, kun olin ollut momin kanssa käymässä kirkolla, mentiin vähän hoitelemaan asioita. Ostettiin ihan perus hygienia tarvikkeita, sain kännykkään vihdoin uuden liittymän (jonka kanssa olen vähän kujalla) ja sitten vielä tuo kotiavain. Pysähdeltiin myös monissa pihakirppiksissä, sillä mun mom on niin hulluna kaikkiin vanhoihin romuihin ja kerää vaikka mitä romua :D. Haettiin myös jo toista kertaaa sellaista "terveellistä" pitsaa, "terveellistä" sen takia, koska nämä luulee sen sellaista olevan... Se siis tehdään siinä sun silmien alla ja paikka toimii samalla lailla kuin Subway. Kuitenkin näihin pitsoihin laitetaan niiiiin paljon kaiken maailman erilaisia rasvajuustoja, joten ei tosiaankaan voi olla terveellistä. Kokoajan multa myöskin kysellään haluanko limua, haluanko limua, haluanko limua... Pysähdyttiinkin vaikka kuinka monta kertaa momille sitä limua hakemaan. Mulla on ikävä maitoa, täällä juon vaan vettä (ja sitä limua), sillä kerran kun maistoin maitoa niin se oli jotain niin järkyttävää! Ei todellakaan maistunut maidolle, mutta en osaa edes selittää miltä se maistui. Ainakin erittäin rasvaiselle! Mutta joo, noista ruoka-asioista lisää myöhemmin, sillä niistä voisin hölistä vaikka kuinka kauan, kun vähän vieläkin poden ruokashokkia.

Kuitenkin, siitä tämän päiväisestä kirkko käynnistä. Tänään ei siis ollut mitään normaalia kirkkoa, vaan siellä on mun ymmärtääkseni joka päivä jotain pientä tapahtumaa, niin mentiin siis sinne. Tänään siellä oli sellaisia vähän oppitunnin tapaisia, eri ikäiselle omansa, jossa kuunneltiin, laulettiin ja kisailtiin. Mentiin sinne about mun ikäisten luokkaan ja mulle oltiin jo aikaisemmin kerrottu, että näille kaikille nuorille on käynyt jossain vaiheessa elämää jotain pahaa ja eivät välttämättä asu kotona. Ensinnäkin, kun mentiin sisään sain erittäin paljon katseita ja koko oppitunnin aikaisia tuijotuksia, sillä olin joukon ainoa vaaleaihoinen ja muutenkin olen ihan valkoinen, myös hiuksista. Nämä nuoret eivät tietenkään mitään varakkaita ollut ja monella olikin likaisia, rikkinäisiä ja liian pieniä/suuria vaatteita, joten ahdisti erittäin suuresti marssia sisään upouudessa American Eaglen neuleessa ja ties missä muissa Guess-koruista uuteen Lumiaa, joka tuolloin kädessänikin taisi roikkua... No kuin sanottu, tämä häpeäkynnys on mulla muutenkin kasvanut jo erittäin suureksi täällä. Tuo tunti oli kyllä sellainen, etten todellakaan kadu mun sinne menoa. Ne kaikki ihmiset ja ne jutut mitä siellä puhuttiin omasta tärkeydestä, vanhemmista (ja niiden olemassa olemuttomuudesta) ja Jumalasta, oikeasti tuollainen pitäisi kaikkien kokea. Ja kyllä, menen mukaan ehdottomasti ensiviikollakin, jos vain tilaisuus tarjoituu, en vain sen takia, että sieltä sai hyviä nahcoja. Ainoana negatiivisena muistona se, kun yksi tyttö syömäkilpailussa oksensi jonkun ruuan mitä joutui syömään mun jalkojen juurelle, nam.

Huomisaamuksi, eli sunnuntaiksi, mulla on herätyskello kello 9:00 ja lähdetään kirkkoon. Tuo on nyt siis jo mun kolmas kerta, kun oltiin keskiviikkonakin ihan kunnon kirkossa, josta taaskin kerron joku toinen kerta. Jos olen oikein ymmärtänyt, huomenna tehdään myös jotain jossain luokissa ja varsinkin kaksi mua pari vuotta nuorempaa tyttöä odottaa mua sinne kovasti. Haha, joka kerta kun ollaan nähty, ne on kehunut mut ihan päästä varpaisiin ja toiseltakin puolelta huonetta voi huudella "sulla on kivat kengät" (eli converset) tai jotain :D. Kaikki on kuitenkin tuolla kirkossa niin mukavia ja ystävällisiä ja oon kokoajan kättelemässä jotain. Myöskin moni sanoo mun aksenttia ihanaksi, mikä on vähän outoa, koska en edes paljon mitään osaa sanoa. Huomenna kirkon ja varmaan uuden "terveellisen" pitsan jälkeen lähdetään Milwaukeen downtowniin katselemaan! Vannon, että otan sieltä parempia kuvia, kuin mitä tähän asti olen ottanut täällä jenkkien mantereella. Nyt nautin näistä elämän pienisuurista iloista, eli VSn ihanan tuoksuisella rasvalla rasvatuista jaloista, lakatuista kynsistä, tuoksutin lampusta (vika kuva) ja ihanasta tunteesta lenkin jälkeen. Tuo lenkki ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitelmien mukaisesti, vaan eksyin about 10 kilometriä harhaan. Mom olikin jo ehtinyt lähteä etsimään minua, mutta löysi vasta 50 metriä ennen kotiovea, hups! Hei kaikki ihanat, lupaan parantaa postausten laatua niin kuvallisesti, asettelullisti ja tekstillisesti heti kun nämä asiat täällä alkaa vielä paremmin rullaamaan, joten anteeksi!

Nauttikaa sunnuntaista ja levätkää hyvin tulevaa viikkoa varten!

6 kommenttia:

  1. Siis joka päiväkö ne ihmiset siellä lipittää tuota sokerilimua ja syövät rasvaista pitsaa?
    Ei kai.
    Pitää juosta 10 km lenkki päivittäin, että ei pullistu muodottomaksi :)
    Siellä varmaan nuo erot varakkaiden ja tosi köyhien välillä näkyy paljon selvemmin kuin täällä kotona.
    Olisi itse kullekin terveellistä nähdä, että kaikilla nuorilla ei ole samanlaiset mahdollisuudet elämässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, en edes tajua miten jollain voi olla niin usein edes jano?! Varmaan 5 litraa päivässä menee kurkusta alas! Itse olen pitsaa vain pari kertaa syönyt mutta Juu aika usein näen ne joku pitsaloota kädessä... Odotan niin paljon että koulu alkaa ja voin tehdä mulle kunnolliset eväät eikä noita tarvii syyä :D. Juu oli kyllä herättävä kokemus ja mielestäni kaikkien pitäisi tuollainen nähdä...

      Poista
  2. Luulisi sieltäkin löytyvän rasvatonta maitoa. :o mä oon käynyt nyt 2 kertaa minnesotassa ja siellä oli ihan rasvatonta maitoa, eikä se eronnut suuresti suomalaisesta maidosta, eikä oikeastaan lainkaan. Kannattaa kysyä vaikka host-momilta koska ei vuotta pärjää ilman maitoa :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa taidan tänään päästä kauppaan mukaan ja jos tai toivottavasti kun sieltä löytyy kunnon maitoa, vihjaan että se voisi olla hyvää 8)! Ei tosiaankaan houkuta vuosi ilman mun rakkautta :/

      Poista
  3. onks ne uskovaisii ne sun hostperheeläiset kun käytte noin plajon siellä kirjokka vai?=) ku mietin jo tossa aikasemmassa postauksessa kun sulla oli kuva tuliaisista ja niitte joukossa oli raamattu?=) entä usktsä ite jumalaan:)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis nää kyl nä vissiin on tosi uskovaisii, tosin ei se näy mitenkään muuten kuin kirkossa käyntinä ja muutamana rukoustauluna ja juu toin tänne raamatun ja Isä Meidän -rukouksen suomeksi :). Kyllä uskon, mutta ne mun kirkkokäynnit on tähän asti rajoittunut melkeimpä joulukirkkoon :D

      Poista

Kiitos kommentista <3