lauantai 7. syyskuuta 2013

ps. I am senior

Moikka taas pitkästä aikaa! Nyt siis on täälläkin vihdoin koulu ja arki alkanut ja hyvin sujuu, tuntuu jo ihan rutiinilta! Koulu täällä alkaa 07:30 ja ylös joudun itseni kiskomaan jo 06:00 aikoihin. Onneksi kuitenkin pääsen kouluun mun veljen kyydillä, niin oon jo tottunut mussuttamaan aamupalaa autossa, joten ei siihen aamulla tarvitse varata aikaa. Koulussa mulla on neljää ainetta ja joka päivä sama lukujärjestys lokakuun loppuun asti... Niin kuin kerroinkin aineina mulla on fitness, espanja, matikka ja englanti. En todellakaan voi väittää, ettei mitään vaikeuksia ainessa olisi ollut, sillä tosi yksinkertasetkin jutut on vaikeita englanniksi. Mutta olen selviytynyt! Vaikein aine on varmaan tuo espanja, missä ollaan käyty todella paljon asioita mitä Suomessa en ole opiskellut ja oletetaan jo ne osaavan. Opettaja on kuitenkin todella mukava ja ymmärtäväinen ja ryhmässäkin on vain 11 todella mukavaa oppilasta, joten olen ajatellut selviytyä nämä parikuukautta siitä. Se kyllä jatkuisi mulla ensi jaksossakin, mutta vaihtoon taitaa mennä. Matikassa mulla on trigonometriaa ja Suomessa se on mulle ihan helppoa, mutta täällä tuntuu, että numerotkin näyttää erilaisilta. Kyllä uskon, että sen saan pian kuntoon joten en murehdi sitä, ainakaan vielä.
Nyt olen virallisesti jenkkikoululainen! Tosin vallan kaunis kuva, mutta eiköhän se ole jo enemmänkin tapa epäonnistua koulukuvassa.
Mun koulu ei ole mikään valtava, tosin paljon suurempi kun mun koulu Suomessa, mutta silti olen ihan kohtalaisen hyvin kaikki paikat löytänyt. Kaikki käytävät kyllä näyttää ihan samoilta, mutta mulla on tuntien välissä onneksi 10 minuuttia aikaa. Se määrä ihmisiä käytävillä on kuitenkin ihan toista luokkaa kuin Suomessa ja tungos on ihan valtava. Voin vaan kuvitella, jos tuonlaisessa paikassa tapahtuisi jotain ja ihmiset yrittäisivät päästä pois, niin tulisi kyllä ruumiita ja reilusti. Suurin osa ihmisistä on tosi iloisia ja mukavia ja on kyllä aina auttamassa, jos apua tarvitsee. Mua ei kuitenkaan mitään piiritetty olla ja pommitettu jatkuvasti kysymyksillä, mutta kun on kuullut mun olevan Suomesta niin kyllä siinä vaiheessa ollaan oltu 'REALLY?!'. Vielä en tosin voi sanoa saaneeni kunnon kavereita, hengaan kyllä tietyssä porukassa lunchilla, numeroitakin oon vähän vaihdellut, moikkailen aika montaa ja tunneilla on joku kenelle puhua. No, en kyllä niitä tosi ystäviä muutaman päivän koulun käynnin jälkeen odottanutkaan. Aika paljon olen aikaa viettänyt italialaisen vaihtarin kanssa, koska meidän kaksi viimeistä tuntia on samoja.
KouluREPPU ja KANSIO plus muutama jättimäinen tiiliskivi, lisäksi enkun lukukirja, mistä ihan oikeasti tykkään!
Koska en nyt ole missään koulun jälkeen olevassa aktiviteetissa toistaiseksi mukana, niin olen huristellut kotiin ihan oikealla keltaisella koulubussilla, joka tuo mut ihan kotiovelle asti! Tosin matka kestää noin 40 minuuttia, mutta olen ihan koomassa väsymyksestä koko sen matkan, joten ajan kulua ei edes huomaa. Bussilla matkustelee myös aika paljon freshmanejä, eli koulun nuorimpia, jotka kehuu kyllä ihan maasta taivaaseen kun bussiin astuu. Myös kyselee tyhmiä kysymyksiä, kuten missä maassa Suomi on ja muuta sellaista. Kotiin päästyäni kello on jo lähemmäs neljää, sillä koulu loppuu vasta 02:45. Kotitehtävissä on voinut mennä myös monia tunteja aikaa, mutta yritän olla ottamatta niistä mitään stressiä, jos en jotain osaa opettajat ymmärtää mun idioottisuusasteen. Vähän kyllä pelottaa miten ikinä jostain kokeesta tulen selviämään...
Tänään on pitkään odotettu perjantai ja koulusta kun tulin kotiin vähän treenailin, tein läksyt ja sitten lähdettiin, minä, mom ja dad ja vanhin sisko ihan oikeaan ravintolaan syömään! Tilasin jotakin kanasalataattia ja mulle tuotiin sitä sairaan kokoinen keko ja vieläkin on täysi olo, oli kyllä ihan sairaan hyvää. Käytiin sen jälkeen vielä jossain kaupoissa kirtelemässä ja nyt on ihana löhötä sohvalla ja katsellaan koko perhe telkkaria. Huomenna tai ylihuomenna näen mahdollisesti Silviaa (italialainen vaihtari) ja on kaikenlaisia pikkujuttuja mitä pitää tehdä. Onneksi tänään ahkeroin, niin ei ole paljoa läksyjä! 
Ja niin olen muuten sittenkin senior! Olin jo ihan tyytynyt mun kohtaloon olla junior, mutta ei, sain sen vaihdettua, tosin momin avustuksella. Olen niin onnellinen, saan kokea graduationin ja kaikki muut senior jutut, ja siis sain tietää mun senioruuden vasta muutaman tuntia sitten! Multa on toivottu, että lataisin kuvat Flickrin kautta ja yritinkin, mutten saanut sitä vielä tähänpostaukseen onnistumaan, joten jos mulla on viikonloppuna ylimääräistä aikaa lupaan hajoitella sen käyttöä. Älkää siis vielä saako hermoromahdusta! Nyt jatkan löhöämistä, ennen kuin uni tulee silmää. Olette ihania, pitäkää kiva viikonloppu!

4 kommenttia:

  1. Kiva postaus:)
    ei todellakaan kannata murehtia noista läksyistä ja kokeista.. ei kauaa kestä että pääsee kärryille. kokemusta on;)
    t. straight A's student

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) no juu, oon yrittänytkin ottaa vähän löysemmän linjan ja keskittyä enemmän englannin oppimiseen!

      Poista
  2. Käytetäänkö sun koulussa koulupukuja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei käytetä, eikä oo kovin tarkka dresscode :)

      Poista

Kiitos kommentista <3