tiistai 29. lokakuuta 2013

camping weekend

Selina! (Saksa)
Kamala kuva juuri heränneestä musta laitettu julkisuuteen, hups...
Tältä se näytti: pitkähihainen, huppari, fleece, tuulitakki, juoksuhoust, kahdet lökärit, kolmet sukat ja villasukat, kaksi kaulahuivia, kahdet hanskat, pari huppua ja pipo päässä ja meinasi tulla hypotermia!
Moikka! Nyt olen hengissä selvinnyt leireily viikonlopusta, joka oli ihan mahtava. Perjantaina lähdettiin siis matkaan kohti itä/pohjois Wisconsinia, vaikkakin vähän muuttuneella kokoonpanolla, kun italialainen vaihtari ei päässytkään matkaan. Perjantaina koulun jälkeen suuntasin siis saksalaiselle vaihtarille Selinalle, josta melkeen heti lähdimme ajelemaan kohti Wisconsinin pääkaupunkia Madisonia, jonne matkaa on parisen tuntia. Olen tuon kaupungin vain pari kertaa nähnyt ihan vilaukselta, mutta se on niin kaunis paikka, että pakko päästä sinne ihan kunnolla kiertelemään. Mun pari hyvää vaihtarikaveria asustaa siellä, niin voisin mennä vaikka joululomalla sinne pariksi päivää hehe. Mutta kuiteskin, tuolla pysähdyttiin syömään ja söin maailman leipäisimmän aterian! Kotona Suomessa syön aika paljon leipää, pari joka päivä, mutta esim. tässä kuussa tämä oli vasta mun toinen kerta. Ateria oli siis iso leipä (sellainen vastaleivottu ympyrä), johon oltiin kaiverrettu rako, jonne oli laitettu keittoa. Lisukkeena oli leivästä kaiverrettu pala ja vieläkin lisää leipää! Oli kyllä hyvää, itseasiassa yllättävän hyvää. Tuolla mukaamme liittyy Selinan hostmomin serkku (ollaanpa läheisiä :D) ja yhdessä jatkoimme matkaa leirintä alueelle, jonne matkaa oli noin puolitoista tuntia. Matkaan tuli kuitenkin hieman ongelmia, kun kaksi meidän suunnittelemista leirintäalueista oli täynnä. Löydettiin kuitenkin ihan kiva paikka, Mirror Lake leirintäalue. Siinä sitten pilkko pimeässä ja kylmässä, parin otsalampun valolla laitettiin teltat pystyyn, kamat sisään ja sen suuremmitta puuhitta kaaduttiin vain nukkumaan, minä ihan etunenässä. Ja kellohan ei ollut vielä edes 9.
Yllättävän hyvin nukuin ensimmäiset 7 tuntia, mutta sitten tuli niin kylmä, että oli pakko mennä läheiseen vessarakennukseen ja seuraavat puolitoista tuntia uittaa jalkoja lavuraarissa, jossa oli lämmintä vettä. Yritin vielä jatkaa unia ja jotenkin onnistuinkin, mutta oli taaskin kylmä... On muuten maailman ärsyttävintä odottaa että joku herää! Onneksi mun kumppanit aika nopeasti vikosivat ja telttojen purkamisen jälkeen lähdettiin kiertelemään vähän Mirror Laken aluetta.
Meidän matka jatkui Mirror Lakelta kohti jotain suuntaa, varmaankin pohjoista. Ajeltiin noin tunti ja tultiin paikkaan, josta vuokrattiin pyörät ja lähdettiin noin 20 mailin pyöräily reissulle. Pyöräiltiin sellaista pientä tietä, minkä varrella oli tuollainen tunneli, joka oli niin pelottava ettei minkään näköistä rajaa, paljon siltoja ja maalaismaisemia. Pysähdyttiin maailman söpöimpään muutaman sada asukkaan kylään, jossa käytiin aivan ihanassa kahvilassa tankkaamassa vähän pitsalla ja salaatilla. Tuo paikka oli vaan niin kertakaikkisen söpö! Sisustus oli vanhan aikainen, henkilökunta (huimat kaksi) oli hirveän mukavia ja tosi kiinnostuneita meistä vaihtareista ja ruokakin oli hyvää. Vesikin tarjoiltiin tuollaisissa söpöissä tonkissa! Söpöjen juttujen yliannostuksen jälkeen lähdettiin samaa reittiä takaisin ja pienistä mun pyörän ongelmista huolimatta selvittiin hyvin. 
Pyöräilyreissun jälkeen matkamme jatkui kaiken maailman välietappien kautta kohta La Crosseja, kaupunkia, jossa vaihtarikaverini hostäidin serkku käy collegea. Nämä kaiken maailman etapit eivät ollu ihan mitä vaan etappeja vaan jotain niin siistiä! Parin tunnin ajomatkalla pysädyttiin kolmeen tai neljään Amish (Amissit suomeksi?) talossa. "Amissit elävät vanhanaikaista, yhteisökeskeistä elämää ja välttävät useimpien modernien laitteiden kuten autojen ja sähkölaitteiden käyttöä. Amissien perinteinen pääelinkeino on maatalous. Amissit noudattavat tiukkaa uskonnollista kuria ja pyrkivät torjumaan useimmat ulkopuoliset vaikutteet." on lyhyesti sanottuna sitä mitä nuo Amissit ovat. Kolme taisi olla ihan normaaleja taloja, mutta neljännessä oli kuusi pientä värikästä mökkiä, jossa kaikissa myytiin eri tavaraa. Siellä oli esimerkiksi keittiölle ja lastenhuoneelle omat osionsa. Niin siistiä, mutta jotenkin en kehdannut ottaa kuvia. Taaskin huomaa, miten vierastaa ja jännittää erilaisia ihmisiä... Itse näistä Amisseista olin saanut tietää telkkarissa, kun täällä pyörii TV show nimeltä Amish in L.A, tai jotain sinne päin. Oli jotenkin outoa nähdä monia monia hevoskärryillä ajavia ihmisiä maantiellä ja kun sadonkorjuuta tehtiin hevosvoimin, juuri niin kuin kaikissa vanhanajan leffoissa. Haluaisin ehkä koittaa tuollaista uskontoa viikon verran.
Kun oltiin jo tosi lähellä määränpäätämme, päätettiin vielä poiketa upealle kukkulalle, mistä näki koko La Crossen ja kolme osavaltiota, Wisconsinin, Minnesotan ja Iowan vissiinkin. Upea näky ja osuimme paikalle juuri täydelliseen aikaan, sillä aurinko oli juuri laskemassa. Ja siis se tapahtui jo joskus enne seitsemää. 
Vihdoin ja viimein päästiin perille yöpymispaikkaamme, eli ihka oikeaan college kommuuniin! Siellä siis asusteli juuri tämä serkku ja kolme hänen kaveria. Tuonne päästyämme lähdimme melkein heti kampukselle kiertelemään ja se oli ihan kuin elokuvissa. Kun kävelimme käytävillä, huoneen ovia oli auki ja jostain huoneessa porukka pelasi videopelejä, toisessa joogasi, kolmannessa oli aivan totaali nörtin näköinen opiskelemassa ja neljännessä oli hirmuiset kemut käynnissä. Tuolla kampuksella tavattiin tämän serkun toinen serkku ja kaveri, jotka liittyivät loppuajaksi meihin. Meille myös opetettiin kuinka kaiverretaan kurpitsoja! 
Takaisin kommuuniin päästyämme söimme aivan ihme safkaa, joka tosin meni alas paremman puutteessa ja aloimme katsomaan leffaa, jonka tosin nukuin melkein kokoajan. Voin myös kertoa, että suihku ja lämmin sohva tuntui niin taivaalliselta, parin päivän hytisyn jälkeen! Mut kuitenkin herätettiin mielestäni aivan liian aikaisin, sillä menimme kirkkoon. Oli kiva kokea myös vähän erilainen kirkko, mitä mun 'koti kirkko' täällä. Tämän jälkeen olikin vuorossa mun innolla odottama paikka, nimittäin sweatshirt sale! Pöytiä ja pöytiä vaan täynnä Wisconsin romua ja mukaan lähtikin t-paita, huppari ja collegehousut. Ainoa miinuspuoli oli se, että lähes kaikki pienemmät koot olivat jo loppuneet ja tällä hetkelläkin kirjoittelen tätä collarit jalassa, johon mahtuisin vähintäänkin kaksi kertaa. Nämä on niin mukavat ja lämpimät! Shoppailun jälkeen mentiin syömään  läheiseen ravintolaan brunssilel, jonka jälkeen alkoikin matka kohti kotia.
Matkaa ei tälläkään kertaa suoritettu ilma välietapeita, vaan poitettiin reilu tunnin ajomatkan jälkeen erääseen puistoon Iowan puolelle. Paikka oli täynnä eri mittaisia polkuja ja reittejä, josta valitsimme sen lyhimmän, sillä halusimme vain päästää ihastelemaan Mississippi joen maisemia. No kauniithan ne olikin ja tuonne ylös laahustaminen oli tosiaankin sen arvoista. Tämän jälkeen alkoikin se ihan oikea kotimatka ja seuraavat noin viisi tuntia tulikin vietettyä autossa. Tykkään kuitenkin ajella täällä, kun kokoajan näkee jotain uutta ja täällä on tosi paljon pieniä kyliä, mitä on kiva katsella. Kotona olin seitsemän aikaan ja jo kahdeksalta kaaduin sänkyyn! Nyt en kuitenkaan pitkitä tätä liirumlaarumia yhtään enempää, kiitos kaikille ketkä tämän jaksoivat lukea (eli kiitos perhe) ja palaillaan ihan pian, sillä mulla on teille jotain yllätystä, mitä on pyydetty ihan hullusti! 


8 kommenttia:

  1. Tosi kiva postaus ja tekstin ja kuvien määrä oli sopiva! Muutenkin tää sun blogis on hirmu kiva!!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, olin ihan varautunut jo, että vihaiset anot hyökkää ja raivoaa tämän pituudesta! Mutta kiitos :)

      Poista
  2. Ehkä vihdoin enkun puhumisvideo ;-)Mut tosi kiva postaus ja sulla on iiiiiiihana blogi<3

    VastaaPoista
  3. Oot kaunis!!! Oi mäkin haluisin Amerikkaan! Näit sun videoi ja postauksii on kiva kattoo ku itteeni kiinostaa tää aihe!!
    Ja mun puolesta kaikki videot vois vaan tehä suomeks!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos huimasti :)! Tosi kiva kuulla, että oot kiinnostunut ja toivon sun puolesta, että pääset tänne kans!

      Poista
  4. Moikka :) mun kaveri kerto sun blogista ja oli pakko tulla kurkkaamaan! Mäkin nimittäin asun tällä hetkellä Wisconsissa, Brookfield on paikan nimi, ja katsoin että se on joku 10min sun luota! Jos haluat niin näkisin sut mielellään, en oo nimittäin viellä tavannut yhtään suomalaista täällä. Kirjota mulle vaikka spostia jos oot yhtään kiinnostunut:) ja niin paljon kun ehdin katella, niin tosi kiva blogi:)
    juliasaarinen@hotmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, kuulostaa ihan tosi hyvältä, tosiaankin voitais nähdä! Voisin kirjotella sulle tän päivän aikana :)

      Poista

Kiitos kommentista <3