lauantai 16. marraskuuta 2013

exchange student meeting and something more


Hellou! Vihdoinkin sain aikaiseksi alkaa kirjoittaa tätä postausta mun kivasta viime viikonlopusta, lähinnä sunnuntaista. Meillä oli siis AFS Fun Day, eli siis luvassa oli vaihtarikavereiden näkemistä. Tällä kertaa paikalla ei ollut niin paljon porukkaa kuin edelliskerralla, joka oli sinäänsä ihan hyvä, kun ehdin puhella ihan mukavasti kaikkien kanssa. Törmäsin myös uusiin naamoihin, mikä oli vielä kivempi! Tapahtuma järjestettiin pienellä paikkakunnalla nimeltä Fall River, jonne matkaa oli parisen tuntia. Ärsyttää vähän, kuin asutaan niin kaukana noista tapaamispaikoista, jotka on aina lähellä pääkaupunkia Madisonia, jossa myös monet kaverit asuu. Toisaalta tälläkin kertaa lähdettiin matkaan kimppakyydillä italialaisen ja chileläisen vaihtarin kanssa, joten ei ne matkat tylsiä olleet. Reissu kestikin koko päivän ja ohjelma oli aika vapaata, juteltiin paljon, otettiin kuvia (tosin taaskin liian vähän) ja syötiin, mikä ei varmaan tullut kenellekkään yllärinä. Tämä on vaan niin siistiä, niin monta täysin erilaista kulttuuria siinä ihan käsien ulottuvilla ja silti ollaan niin samanlaisia, että juttu luistaa ihan kaikkien kanssa. Todella moni vaihtari täältä on Saksasta, meidän alueella niitä on ainakin kymmenen., joten saksalaiseen kulttuuriin on aika mahdoton olla törmäämättä. Meitä suomalaisia tosin on vain kaksi, mutta viime sunnuntaina sain kunnian edustaa meidän maaplänttiämme ihan yksinäni.
Tanska!
Bangladesh! (Kirjoitetaankohan tuo miten suomeksi...)
Saksa!
Espanja!
Israel!
Hollanti! (Ja chileläinen räpylä)
Saksa!
Suomi, Saksa, Hollanti!
Kun ajeltiin tapaamispaikalle, satuttiin ihan sattumalta ajamaan sen koulun ohi, missä reilut 3 kuukautta sitten tapasin mun perheen ensimmäistä kertaa. Se oli se koulu, missä leikittiin tutustumis leikkiä muitten vaihtareitten kanssa, minkä idea oli vaihtaa piirissä paikkaa mahdollisimman nopeasti, kun piirin keskellä olevan kysyjän kysymykseen vastaus on kyllä. Yksi kysymys oli, onko kenelläkään vielä koti-ikävä. Mulla oli. Mutta en kehdannut olla ainoa, joka sen toisi esille. Toivon ettei tonne koululle tarvitse enää mennä, kaikki oli silloin liian uutta ja ihmeellistä ja tällä hetkellä puhti ei riittäisi uudelleen tänne sopeutumiseen, juuri kun olen raskaalla ja kovalla työllä tänne saanut elämää rakennettua. Kuitenkin, puhuttiin tästä tanskalaisen Julien (ylin kuva) kanssa ja hän oli muistaakseni ensimmäinen ulkomaalainen vaihtari, kenet kunnolla tapasin. Jaettiin huone maailman raskaimman päivän, tulopäivän, jälkeen. Muisteltiin kuinka yhdessä jännitettiin ihan hirmuisesti isäntäperheiden kohtaamista. Lyhyesti sanottuna se oli niin jänskää! Sovittiin joidenkin vaihtarityttöjen kanssa, että mennään shoppailemaan tässä joku päivä, enkä jaksa odottaa! Harmittaa hirveästi, että meillä on niin pitkä välimatka :( Mun onneksi täällä etelämmässäkin on tosi kiva tyyppejä, joidenka kanssa on kivoja suunnitelmia!
Koko sunnuntai päivä siis vierähti vaihtareitten kanssa ollessa, mutta myös sitä edeltävä päivä lauantai oli tosi kiva! Aamulla kokosin itseni aikaisin ylös ja lähdin auttamaan kirkolle espanjalaisen ruuan laitossa. Ruuan nimestä ei ole hajuakaan, mutta tehtiin sitä niin paljon, että armeijallekkin olisi riittänyt. Jännää nähdä, miten erilaisia ruokia eri maissa tostanoin vaan väsäillään, kun yleensä se jännyys aste rajoittuu makaroonilaatikkoon (jota tosin on kova ikävä, koska naminami parasta ikinä). Suoraan sieltä lähdin Milwaukeehen, erääseen ostoskeskukseen, missä missä ensimmäistä kertaa tapasin suomalaisen au pairin, Julian. Oli tosi ihana päästä puhelemaan suomea, mutta siis nyt jo on niin paljon ongelmia, ettei mitään järkeä. Kokoajan unohtui kaikki mitä olin sanomassa ja oikeaa sanaa ei tullut mieleen (tosin ei sitä tullut englanniksikaan mieleen). Vaikka aika paljon juttelen suomea videokameralle, silti se on aivan täysin eri juttu puhua sitä kasvotusten. En kyllä osaa edes selittää miten, jotenkin siihen kuvaamiseen osaa varautua ja vähän valmiiksi miettiä minkälaisia sanoja käyttää jne.. Mutta oli erittäin kivaa ja mun kyllä piti jokunen kuvakin napata, kun kamerakin oli mukana, mutta hupsista vaan.
Huomenna (lauantaina) olen menossa kokopäiväksi kiertelemään kauppoja, sillä nyt on kyllä niin paljon kaikkea mitä oikeasti tarvitsen. Tänne on talvi nyt kovaa vauhtia tulossa, niin talvivaatteet eivät olisi pahitteeksi ja kirjaimellisesti kulitin lenkkarit puhki, joten nekin tarvitsee uusia. Myöskään kaikkia joululahjoja en vielä ole ostanut, joten nyt on pakko saada nekin hommattua. Tosin en valita, tietyssä määrin tykkään kierrellä ja kaarrella rauhassa kauppoja ja ostella eteenkin muille kaikenmoista. Muutenkin on kaikinpuolin raskas viikko takana, niin kiva saada kivaa tekemistä! Nyt teen sellaista väsymys kuolemaa, että en voisi kuvitellakkaan jaksavani vaihtaa yökkäriä päälle taikka käydä sulkemassa huoneeni ovea, joten pakko heittää  vaan kone pois ja nukahtaa justiinsa tähän asentoon. Taitaa tulla tyynytön yö, sillä justiinsa hokasin sen lainehtineen toiselle puolelle mun huonetta. Harmi sinäänsä, tykkään tyynyistä...

Pitäkää kaikki ihana marraskuinen viikonloppu! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista <3