lauantai 29. maaliskuuta 2014

#ROADTRIP1

Kymmeniä tunteja autossa istumissa, paljon naurua, musiikkia, telttailua, extemporejuttuja, uusia osavaltioita, rekisterikilpien metsästystä, ehkä hieman liikaa valokuvia, kännykkävieroitusta, once in a lifetime juttuja, paljon ruokaa ja eteenkin kiipeilypatukoita, drive inejä, monia kymmeniä huoltoasemia, tuliaisia, kylmyyttä ja kuumuutta, kahvia, upeita auringonlaskuja, kiepeitä jalkoja, Smorsseja nuotiolla maailman upeimpia maisemia, National Parkseja, onnellisuuden tunnetta, syvällisiä juttuja ja niin ihania muistoja. Niistä koostui mun perjantaista keskiviikkoon vietetty roadtrip, joka oli ehdottomasti yksi parhaista kokemuksistani täällä. Oli vaan niin ihanaa, että kyynel tuli melkein silmään, kun jouduin keskiviikkona lähtemään..
RT1 001
Se, miten me tuon takaluukun joka kerta suljimme onkin iha oma tarina. Sen verran voin paljastaa, että aika ahkerasti hypimme ja makoilimme noitten kassien päällä.. Loppumatkasta homma oli vielä vaikeampaa, koska ihan mukavasti ostelimme tuliaisia!
RT1 004 RT1 005 Perjantaina suoraan koulun jälkeen lähdettiin ajelemaan määränpäänä Colorado! Olin aika peloissani mitä autossa istumisesta tulee, kun en ole koskaan niin kauaa autossa istunut, mutta autoilu olikin aivan mahtava osa tätä matkaa. Tai no, parempi oli ollakkin koska roadtrippihän tässä oli kyseessä. Meillä oli niin hauska porukka matkassa: lisäkseni saksalainen vaihtari Selina, hänen hostmom ja hostmomin kaveri. Selinan hostit on kuitenkin tosi nuoria joten meidän matkaseuralaisetkin olivatkin reilu parikymppisiä. Ja se kyllä näkyi, sillä jälleen kerran mun piti toimia matkan aivoina! :D Mutta ei mitään, sehän on jo ihan tuttua mulle ja ainahan saan kehuja mun järkevyydestä ja organisointikyvystä! Tähän väliin huomautan kaikille ketkä eivät minua tunne, etten tietyissä tilanteissa omaa kyllä minkään näköista järkevänajattelun kykyä, vaan mennen aina aika fiiliksen mukaan. Kuitenkin Wisconsinista lähdettiin Illinoisiin, sieltä Iowaan ja Nebraskaan, jonka jälkeen olimme Coloradossa (jota tosin jatkettiin 'keskemmälle'). Matka meni todella hyvin, juteltiin, arvuuteltiin Black Storeja, pysähdeltiin tankkaamaan autoa ja itseämme ja yritettiin vähän nukkuakkin. RT1 022 Hieman ennen kuutta aamulla, kun oltiin jo todella lähellä meidän ensimmäistä kunnon stoppia, pysähdyttiin Breakfast Kingiin safkailemaan. RT1 053 RT1 065 RT1 066 RT1 090 RT1 108 RT1 120 RT1 129 RT1 130 Aamupalan jälkeen oli enää 45 minuutin ajomatka upeaan Garden of the Gods -puistoon. Ilma ei ollut kaikkein lämpimin ja kuiva maasto näytti aika hauskalta ilmastoon verrattuna. Tuolla kierreltiin parisen tuntia ja jalat olivat kyllä erittäin onnelliset, kun pitkän istumisen jälkeen vihdoinkin pääsi kävelemää. Tuo oli jotenkin niin upea paikka, ihmeellistä ajatella, miten tuollainen paikka oikeasti on olemassa. Niin upea! Siellä oli myös todella paljon kaikenlaisia eläimiä jotka eivät näyttäneet pelkäävän meitä ollenkaan! RT1 158 RT1 144 RT1 170 RT1 191 RT1 198 RT1 224 Garden of the Godsin jälkeen jatkettin korkeammelle Coloradon vuoristoon. Coloradosta lähtien Nevadaan saakka oli joka puolella vuoria, siis ihan minne vain katsoikin oli upeitten vuorien ympäröimä! Kuitenkin ajeltiin reilun kahden kilometrin korkeuteen, jossa vietettiinkin loppu päivä. Pysähdetiin ottamaan kuvia ja piknikille. Kelpaisi useamminkin piknikki noissa maisemissa ja tossa porukassa.. Löydettiin myös pieni kylä missä oli tuollainen Wild West Town, missä erehdyttiin käymään. Koko paikka oli tosi pelottava, siellä ei ollut varmaan koskaan ennen käynyt mitään vieraita ja eräs vanha mies esitteli meille paikkaa ja johdatteli meitä pieniin huoneisiin missä ei nähnyt mitään. Paikka oli täynnä aitoja eläimen nahkoja, turkkeja ja häntiä. Kyseinen mies oli jotenkin myös hankkinut sinne seurakseen venäläisen työntekijän ja intialaisen vaimon? Ehkä kaikkein pahin oli kuitenkin mun oma pokka, joka ei sitten kestä millään juurikaan missään 'vakavissa' tilanteissa ja naureskelin kokoajan ja olin jo varma, että kyseinen pappa tekee musta ihmisennahkapeiton tai jotain. Selvisimme kuitenkin hengissä ja matka jatkui vielä reilun tunnin verran yhteen upeimmista paikoista missä olen koskaan käynyt. RT1 229 RT1 440 RT1 315 RT1 286 RT1 295 RT1 324 RT1 372 RT1 358 Määränpäänä oli paikka nimeltä Great Sand Dunes, eli siis jättikokoinen hiekkalaatikko keskellä ei mitään. Okei, keskellä vuoria. Mulla ei ole hajuakaan miten tuo hiekka oli tuonne muodostunut, mutta olo oli kuin aavikolla! Heikka oli ihanan hienoa ja lämmintä ja sitä jatkui silmän kantamattomiin. Taaskin taidettiin innostua vähän liikaa ja kieriskeltiin dyynejä alas ja hypittiin ja kaivaiduttiin hiekkaan niin kuin ei sitä koskaan ennen oltaisi nähty haha. Sen jälkeen olo olikin sen mukainen, koska hiekkaa oli ihan joka paikassa, mukaan lukien hampaitten välissä, korvissa, varpaan kynsien alla.. Ainiin, mulla saattaa olla jotakin videomateriaalia tuolta dyyneiltä, joten hyvällä tuurilla se löytää tiensä tännekkin. Tämä paikka oli muuten samalla myös mun ensimmäinen National Park!
Tämän jälkeen ajeltiin isompaan kaupunkiin Alamosaan, jossa käytiin täydentämässä ruokakassiamme. Suunnaksi sieltä otettiin eräs leirintäalue, koska halusimme olla siellä ennen pimeää ja siellä oli myös yli 40 asteinen uima-allas, jonka käyttöä hiekassa kierimisen jälkeen emme jaksaneet odottaa! Siitä, miten selvisin kylmästä Coloradon yöstä teltassa on luvassa ensi postauksessa, joten palaillaan pian!

Hyvää viikonloppua kaikille ja nöyrä kiitos minulta 400 rekistöröityneen lukijan johdosta Rakastan kirjoitella teille!

4 kommenttia:

  1. Vau! Miten tää maailma on niin kaunis paikka? Miten maan päältä löytyykään niin paljon niin kauniita näköaloja, ihmisiä, eläimiä...?

    Rupesin pari päivää sitten lueskelee sun blogia, kun kipeenä en voinut kouluunkaan mennä ja voin vaan sanoa ettei aika tullut kamalan pitkäksi kiitos sun! <3 Kirjotat ihan mielettömän hyvin!
    Itse oon vasta seitsemännellä luokalla, joten omaan vaihtomatkaan on aikaa, mutta tarkoituksena olisi lähteä Los Angelesiin sukulaisen luokse vaihto-oppilaaksi vuonna 2017. Mitään suunnitelmia ei oikein vielä ole, mutta vanhempien kanssa olen puhunut asiasta ja sanoivat, että saattaa onnistua.
    Sun seikkailuita Yhdysvalloissa on kiva seurata! Have fun! :)
    Ai niin, voisitko mahdollisesti tehdä jonkun postauksen jossa esittelisit taloa ja lähimaastoa?

    VastaaPoista
  2. Vou mitä maisemia! ♥ Mäkin haluan joskus tonne! ☺ On pitänyt aiemminkin sulta kysyä, että onko kaikki esim. Canonin kamerat, Iphonet,ns "kalliit" urheiluvaatteet jne. paljon halvempia kuin Suomessa? Niinkuin euroiksi muutettuna:D kiitos jo etukäteen vastauksesta! ☺

    VastaaPoista
  3. Ihana postaus <3 sellasta kyselisin et miten amerikkalaiset tykkää aksenteista? Oon jostain kuullu et ne tykkäis niistä tosi paljon et onko näin? :) Onks sulla muuten vielä vahva aksentti, ja mitä sun suomiaksentista tykätään? :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Hmmm, ainakin usein sitä sanotaan söpöksi, cooliksi, kivaksi ja vaikka miksi, eli kai ne ihan tykkää! Ja kyllähän multa ihan mukava suomiaksentti löytyy :D

      Poista

Kiitos kommentista <3