keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

GRADUATION 2K14

"Nyt kun kirjoitan tätä on torstai-ilta. Huomenna mulla on vika päivä High Schoolissä. Ikinä. Tai onhan mulla silloin sunnuntaina graduation, mut ei nyt lasketa sitä. En tajua miten aika on mennyt näin nopeesti, sillä muistan kun menin tonne kouluun ekaa kertaa! Muistan kun kierrettiin momin kanssa koulua ja etittiin 15 minuutin verran rappusia yläkertaan. Muistan kun eksyin käytävillä ja en millään löytänyt mun lokeroa. Muistan kun yritin jotain 20 kertaa avata mun lokea ja se ei auennut sitten millään. Muistan kun ketään ei tiennyt kuka mä olen ja mä en tuntenut tyyliin ketään. Ekojen päivien jälkeen en olis ikinä uskonut et selviin tosta koulusta, sillä opiskelu englanniksi vielä tuntemattomien ihmisten kanssa tuntui ihan mahdottamalta. High School ei oo kuitenkaan ollut mun lempparijuttu ja olen monet monet kerrat istunut tunneilla ihan raivokohtauksen partaalla, kun on meinannut mennä jenkkeihin ja heidän käytäntöihin hermot. Oon kokenut niin monta awkward momenttia, etten oo elämässäni hävennyt niin paljon kuin tuossa koulussa. Niin monet kerrat oon joutunut 'alistumaan' ja kysymään neuvoa. Toi koulu on muuttanu mua niin paljon ja ollut todella suuressa osassa mun vuotta ja sen takia nyt on ihan kamala fiilis. Mulla ei ole tuolta koulusta amerikkalaisista oikein ketään sydänystäviä, mutta sitäkin enemmän ihmisiä keiden kanssa voi jutella ja kävellä käytävillä. He on sellaisia ihmisiä, joita ei tuu vapaa-ajalla paljoakaan nähtyä ja kun huomenna, perjantaina marssin koulun ovista ulos, tiedän etten moneenkaan heistä tule enää törmäämään. Mun tulee ikävä sitä mun vieressä istuvaa maailman ihqteinintä tyttöä, kuka on just kun amerikkalaisista leffoista ja mun tekis mieli kuristaa se joka päivä. Mun tulee ikävä mun tökkijää, eli jätkää joka aina pelästyttää mut jostain nurkan takaa ja tökkäsee käteen. Mun tulee ikävä yearbook luokassa mun vieressä olevaa jätkää, kuka on maailman energisin ja aina latomassa jotain faktoja pöytään milloin mistäkin. Mun tulee kans ikävä mun freshmaneistä koostuvaa 5 hengen pöytäryhmää kuvistunnilta, kun joka päivä pääsen kuuntelemaan miten ryhmän tyttö selittää kolmelle pojalle hänen poikaystävistää, menkoistaa, seksikokemuksistaa ja alkoholin ja huumeiden käytöstä. Mua itkettää ihan hullusti kun mietin etten tuu näkemään paria opettajaa enää. Mulla onkin yks ihan mega ihana opettaja yearbookissa, siis ai hitto se on niin ihana. Vien sille huomenna Jenkki -purkkapussin lahjaksi ja jos jaksaudun askartelemaan jonkin kortin niin vien senkin.. En uskonut, et mulla olis tällästä fiilistä kun koulu loppuu, tä on jotain hirveetä. Nyt kuitenkin yritän selvitä huomisesta päivästä ja lopettaa tän kirjoituksen tähän, koska kaikille tuli varmaankin selväksi, että tuun ikävöimään sellasiakin asioita, joita en osannut arvostaa ja joihin meni enemmän kuin usein hermot."
graduation2 010 graduation2 001 graduation2 019 graduation2 013 graduation2 003 graduation2 035 graduation2 038 Kun viimeisestä koulupäivästä, perjantaista oltiin hengissä selvitty niin oli enää jäljellä vuoden kohokohta, eli graduation. Se järkättiin meidän koululla 1.6 sunnuntaina ja kello yhdeltä kaikki seniorit marssivat täpötäyteen saliin kuuntelemaan Salutatorianin (toisiksi paras oppilas), Valedictorianin (paras oppilas) ja luokan presidentin puheita ja tietysti myös odottamaan oman diplominsa saantia. Kun puheet oli pidetty ja muutama musiikkiesitys kuunneltu, kaikki kävelivät yksi kerrallaan lavalle kättelemään koulun päähenkilöitä ja sieltä marssittiin alas diplomin kanssa! Siinä mulla oli sitten kädessä todistus siitä, että selvisin Union Grove High Schoolin kunnilla läpi. Miten aika meni niin nopeasti, musta tuntuu, että juuri olisin sinne kouluun mennyt ekaa kertaa ja nyt kävelin sieltä vikaa kertaa ulos. Diplomien ja kukkien saannin jälkeen jäätiin ottamaan vielä valokuvia toistemme kanssa ja hetki oli taaskin todella surullinen, koska en tule montaakaan näistä ihmisistä enää ikinä näkemään. Nyt mua kuitenkin enemmän hymyilyttää kuin harmittaa, sillä olen niin niin onnellinen, että sain kokea tuon kaiken. Tuo oli ehdottomasti mun elämän upeimpia kokemuksia. Eikö se joku kliseinen lausahdus mennytkin että "Älä itke, koska se on ohi. Hymyile, koska se tapahttui." toi pätee ainakin muhun nyt. Toisaalta nyt on tosi tyhjä olo.. graduation1 005 graduation1 017 Nyt alkoi siis loma ja nämä pari ekaa päivää on mennyt lähes pelkästään kotona chillaillessa. Ärsyttää vähäsen, koska täältä on tosi paha lähteä minnekkään. Aina tarvis kyydin, jos jonnekkin haluaa mennä. Onneks mulla on kuitenkin enemmän suunnitelmia loppuviikolle. Täällä elellään nyt aika jännää aikaa, koska kokoajan joku vaihtari on lähdössä pois ja sitä omaa vuoroa odotellaan pelokkaasti, innoissaan, kauhulla ja ääks vaikka millä! Maailman ihaninta päästä taas tapaamaan kaikkia kavereit ja oon tosi innoissani odottamassa mun uutta Suomielämää, mutta toisaalta tällä jutulla on tosi kamala kääntöpuoli ja täältä pitää lähteä. Tietysti se uusi Suomielämäkin pelottaa. Kuitenkin anyway, voin tulla juttelemaan fiiliksistä vähän myöhemmin! Tein graduationista myös videon, eli jos jollakulla on innostusta katsoa niin antaa mennä. Muuten palaillaan toivottavasti loppuviikolla ;)
Todella mahtavaa kesälomaa kaikille! Ja tulevat vaihtarit, pian on se aika!

1 kommentti:

  1. Lukion eka vuosi mulla paketissa, ensvuonna kutsuukin sit Ephrata High School! Ennemmin mulla on ollut tosi sekavia fiiliksiä vaihtovuotta ja varsinki just tota high schoolia kohtaan, mutta nyt on alkanut onneks vähän palaset loksahdella paikoilleen mun pääkopassa ja toi sun video kohensi mun mielialaa vielä entisestään :-)
    Minkä kokonen toi sun koulus sielä on/oli tai kun se vaikutti tosi suurelle?

    Kaikkea hyvää sun viimesille viikoille, nauti koko sydämestäs!:-)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista <3