keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

VAIHTARIBLOGEJA 2014-2015

Viimevuotiseen tapaan tein postauksen Jenkkeihin lähtevien vaihtareiden blogeista! Monilla heistä on lähtö nyt ihan käsillä ja reilun viikon päästä onkin tasan 365 päivää siitä, kun minunkin koneeni nousi kohti Amerikan seikkailua. Toivottavasti löydätte uusia kiinnostavia blogeja tästä listasta ja hyppäätte mukaan näihin upeisiin vuosiin, sillä voin rehellisesti sanoa juuri teidän auttaneen mua niin sanoin kuvailemattoman paljon vaihdon aikana ja olisi upeaa, jos joku muu vaihtari voisi kokea samoin!

A
B
C
D
E
F
G
H
K
L
M
N
O
R
S
T
U
Y
V
W

Jos olet tänä syksynä Jenkkeihin lähtevä vaihtari ja jotenkin harppasin juuri sinun blogisi, kerroppa se mulle tuolla kommenteissa ja lisään blogisi heti listaan! Samaten jos tiedät jonkun vaihtariblogin mikä ei vielä ole mukana listassa, kerro siitä mulle, jotta saataisiin mahdollisimman pitkä lista aikaan.

Palaillaan pian, ehkä jopa vihdoin ja viimein sen kysymyspostauksen merkeissä

tiistai 29. heinäkuuta 2014

UUSI ULKOASU

No moi! Ootteko jo huomannut mun blogin uuden ulkoasun? Nyt ainakin olette ja olen ainakin itse tosi tyytyväinen tähän ja iloinen siitä, että Janina suostui tekemään tämän mulle ja käyttämään tähän superisti vaivaa! Mitäs te tästä tykkäätte? Pari muutosta teen, jotta saadaan vähän Jenkkitunnelmaa tännekkin, mutta muuten olen niin innoissani kirjoittelemassa tänne uudituneelle sivulle! 
blogini 001
Monet teistä on muuten varmaan lueskellut Janinan vaihtariblogia, jota hän kirjoitteli Teksasista käsin, mutta mun tapaan hänkin palasi Suomeen kuukausi (KUUKAUSI?!) sitten ja jatkaa blogin kirjoittamista myös täällä kotona. Suosittelen siis tsekkaamaan hänen nykyisen bloginsa, jossa varmasti tulee liikkumaan myös juttua vaihdosta ja nykyisestä vapaaehtoistoiminnasta! Ollaan koulukavereita ja vielä nyt samassa AFSn toiminnassa mukana, joten ehkä minäkin pompin jossain kuvissa haha.
blogini 015
Itsekkin voisin pahoitella postaamattomuudestani. Oikeastaan olen todella pettynyt itseeni, etten ole kirjoitellut enemmän fiiliksiäni tänne. Tämä uusi elämä on vienyt ainakin multa paljon energiaa tehdä yhtään mitään ja on ollut päivä jolloin olen istunut alakerran tietokoneella ja harrastanut no lifeäni pelaten the Simssiä.. Koulu alkaa mulla aivan pian, 12.8 ja se jännittää enemmän kuin paljon. Tosiaan siis minä, niin kuin lähes kaikki vaihtarit aloittavat koulun vuotta nuorempien kanssa, kun vaihtovuotta ei opinnollisesti lasketa mukaan. Olen onnekas sillä meidän koulussa on noin 15 vaihtaria, mutta siltikin koko koulutouhu ahdistaa. Enhän mä ole opiskellut vuoteen? Eikö kakkosvuoden pitänyt olla raskain vuosi lukiossa? No toivottavasti voin ensivuonna olla tukena jollekkin palanneelle vaihtarille, kun kerron siitä miten toivon mukaan tulen ehkä-vissiin-kai selviämään toisen vuoden lukio-opinnoista. Onhan koulun alussa jotain hyvääkin, ainakin se että joka vuosi meidän kuoluun tulee jokunen vaihtari ja tänä vuonna haluaisin tutustua heihin jokaiseen. Oho, mikä kouluvuodatus tästä nyt tuli... Onhan siihen aika vielä kaksi viikkoa, joten kyllä tässä ehtii vielä lomailemaan. Sitäpaitsi veikkaan, että yksi kesän upeimmista viikonlopuista on vielä edessä, nimittäin vaihtariviikonloppu! Silloin varmaankin teillekkin tutut vaihtarinaamat hyppivät yhdessä täällä munkin blogissa! 
blogini 005
Nyt kun uusi elämä ja lähitulevaisuus alkavat pikkuhiljaa niin palailen tänne kirjoittelemaan entistä ehompana! Varsinkin kun huomenissa toivottavasti uusi rakkauteni eli muokkausohjelma Adobe Premiere Elements 12 ja samainen Photoshoppi pamahtavat postiluukusta sisään, niin mulla ei olekkaan muuta kuin intoa väsertää vihdoin ja viimein sellaisia videoita mitä haluan. Nyt mulla on kuitenkin muutama vähän isompi postaus tulossa ja  ehkä jopa seuraava postaus on osa kaksi mun blogihistorian luetuimmasta postauksesta, joka on varmasti mieleen kaikille vaihdosta kiinnostuneille ;)

Nauttikaahan te ihanat vielä lomasta, jos sitä sattuu olemaan jäljellä!

perjantai 18. heinäkuuta 2014

SIAMILAISET KAKSOSET HAASTE

Moikka! Mulla tuli äkkilähtö Uuteenkaupunkiin tapaamaaan mun mummia ensimmäistä kertaa vaihdon jälkeen, joten en paremmin ehdi kirjoitella, mutta jos tylsistytte katsokaa ihmeessä mun ja mun siskon uusin (ja ensimmäinen) haaste video.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

PALUU JUHLAT JA OSTOSKESKUS SEIKKAILU

Moikka! Vihdoin ja viimein tämä ehkä eniten pyydetty seikkailuvlogi on YouTubessa. Tosiaan tapasin toisen suomalaisen vaihtarin Tanjan viimeisellä kokonaisella viikolla Jenkeissä ja menimme shoppailemaan parin kymmenen minuutin päähän sijaitsevaan MayFair Malliin, Milwaukeehen shoppailemaan. Aiai nyt kun tätä täällä Suomessa muokatessani katsoin ja muistelin, niin nyt kyllä osaa arvostaa noita kauppoja, hintatasoa ja asiakaspalvelua aivan eri tavalla. Tänäänkin menin nimittäin ensimmäistä kertaa sisälle vaatekauppaan pyörähtämään kaveria odottaessani ja silmät meinasivat tippua päästä, kun huomasin aivan täysin perus 'halppis' shortsien maksavan KAKSYKMMENTÄNELJÄ EUROA eli noin KOLMEKYMMENTÄKOLME DOLLARIA. Forever21-kaupasta ostelin shortseja 15 dollarilla... Sitäpaitsi kukaan ei tervehtinyt kun astuin kauppaan sisään, vaikka kaksi myyjää siinä muutaman metrin päässä minua toljottivatkin.. Sopeutumis ongelmat, joista voisin itseasiassa tehdä vaikka videon tässä päivänä muutamana..paluujuhlat 072 paluujuhlat 045 paluujuhlatc1 paluujuhlat 071 paluujuhlat 058 Vietettiin lauantaina paluujuhlia samassa paikassa ja lähes samalla porukalla millä vuosi sitten juhlimme läksiäisiämme! Kuvia ei tullut paljon otettua mikä on vähän harmi, mutta hauskaa oli ja oli upeaa nähdä kavereita joita en ole vielä ehtinyt näkemään. Maailman upeinta oli nähdä niin  rakas ystäväni Maria myös ensimmäistä kertaa! Jotenkin mikään ei ole muuttunut (mutta siltikin paljon on) ja juttu kulki hyvin, ellei jopa paremmin lähes kaikkien kanssa. Tuollaisia iltoja mulla on ollut niin ikävä jenkeissä ja osaan arvostaa niin paljon enemmän noita kavereita ja ystäviä, joidenka seurassa viihdyn täysin. Totta sekin, ettei niissä ärsyttävissäkään ihmisissä ole mikään muuttunut ja maailman lapsellisempia riitoja tapahtuu, vaikka kuinka oltaisiin vuoden vanhempia.. Kuitenkin ennen juhlia lauantaiaamulla heräilin ei-niin-kovin-pitkien yöunien jälkeen, sillä olimme päässeet Kreikasta kotiin vasta kolmelta yöllä. Lähdin ensimmäistä kertaa kunnolla keskustaan ja voi apua olipa siellä erilaista! Oli myös ihan outoa nähdä tuttuja joka puolella, mutta myös upeaa nähdä ihmisiä ensimmäistä kertaa nyt vaihdon jälkeen. Kävin myös mun ensimmäisessä YouTube miitissä, joka järjestettiin tässä Turussa ja olipa kiva kokomus! Sitten ottiin suunnaksi juhlapaikkamme, minne jäinkin yöksi ja aamulla tulin itsemurhakyydilä aka. juuri kortin saaneen kaverini kyydillä kotiin. Täällä odottikin uuden huoneen järjestäminen ja tämä on maailman toivottomin homma.. Mun sisko siis otti käyttöönsä mun huoneen (ja sängyn?!) sillä aikaa kun olin Jenkeissä.

Nyt en ole muuta oikein tehnytkään kun yrittänyt sopeutua Suomeen ja nähdä kavereita. Kaikki tuntuu niin samalta, mutta niin eriltä ja tuntuu että tekisin kaikki asiat väärin, vaikka kuinka yrittäisin tehdä niitä oikein. En kertakaikkiaan muista kuinka toimia täällä. Kivaa on silti ainakin toistaiseksi ja huomennakin törmään kaveriini ekaa kertaa vaihdon jälkeen ja en jaksaisi odottaa! Pitäkää kiva loppuviikko tai ainakin siihen asti, kunnes tulen teille seuraavan kerran tällä viikolla kirjoittelemaan, ehkä jopa paremman kuvamateriaalinkin kanssa!

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

OLEN KOTONA

kotiinpaluu 099 Vihdoin ja viimein MOIKKA! Hengissä ollaan täällä Suomen mantereella ja nyt vihdoin saan aikaiseksi istahtaa tähän koneelle ja kirjoitella teille. Todella suuret pahoittelut, että en ole tänne itsestäni pystynyt mitään ilmoittamaan, mutta sen jälkeen kun 2.7 keskiviikkona turvallisesti laskeuduin Suomeen on tämä elämä ollut yhtä juoksua paikasta toiseen. Lähdin nimittäin 4.7 Kreikkaan, Kreetalle perheeni kanssa ja kotiuduin vasta lauantai aamuyöstä. Kuitenkin ajattelin nyt hyvittää tämän postaamattomuuden kertomalla ihan mun matkasta ja mitä mulle kuuluu.

Matka Suomeen meni kohtalaisen hyvin. Tottakai oli rankkaa sanoa hyvästit perheelle ja sen jälkeen kuunnella AFSn vapaaehtoisten puhetta siitä, kuinka kotona tulee olemaan kamalan rankkaa ja nyt sun the year on ohi. Matkatavaroittenkin kanssa mulla oli vähän ongelmia ja turvatarkastukseen marssittiin topin, t-paidan, kahden neuleen, kahden hupparin, farkkujen, shortsien, lökäreiden, lippiksen ja kaulahuivin kanssa. Tämän lisäksi kaverit oli ottaneet jotain mun tavaroita, kiitos superisti muuten siitä! Oli kamalaa nähdä vaihtarikaveritkin viimeisen kerra ja jotenkin koko tilanne ennen lentokoneeseen astumista oli kamalan ahdistava. Haluisin kotiin, mutta samalla se oli niin pelottaavaa, kun ei kertakaikkiaan vaan tiennyt mitään yhtään mistään. Matkustettiin Suomeen samassa porukassa millä 11kk sitten lähdimmekin Suomesta ja se oli kyllä ihana juttu! Tosi ihanaa, että oon heistäkin saanut noin hyviä kavereita ja ilman heitä en tätä reissua olisi selvinnyt missään mielessä. Kun oltiin pitkä lento Atlantin yli selvitty Arlandan lentokentälle tutu niin kuin olisi ollut kotona! Ihmettelin varmaan jokaista mahdollista asiaa ja vessakin oli niin kiva, että sinne piti mennä ihan hengailemaan. Fatzerin karkkejakin löytyi! Tulla lentokentällä vietettiin pari tuntia ja aika meni hullun nopeasti ja muitten suomivaihtareitten kanssa ei voinut olla muuta kuin kivaa. Sitten kun oikeasti asteli koneeseen, jonka tarkoitus oli lentää Arlandasta Helsinkiin, alkoi kyllä jo kuumottamaan. Olin oikeasti menossa kotiin. Tuo tunnin matka on varmaan mun mielessä aina, koska kaikki yhdesä mietti kehtäkösän siellä lentokentällä on vastassa ja kaikki jotenkin unohti sen surullisuuden vaihdon loppumisesta. Se oli kyllä mahtavaa, ja en väitä ettenkö olisi muutamaa kyyneltä tipauttanut kun tömpsähdettiin siihen Helsinki-Vantaan lentokentälle. Haettiin matkalaukut, pienellä porukalla odotettiin että kaikkien matkalaukut tulisi ennen kun astutaan muutaman metrin päässä olevaan odotushuoneeseen, missä odotti kaikkien vanhemmat ja kavereita. Minua siellä odotteli nuorin pikkusiskoni ja äiti ja iskä. 

Jälleennäkemisen jälkeen oli parin tunnin ajomatka kotikaupunkiini Turkuun, jonka ensin luulin olevan maailman pisin matka, mutta se osoitautuinkin erittäin lyhyeksi. Näin mun keskimmäistä pikkusiskoa heti kun olin päässyt kotipihaan ja ensimmmäinen juttu mitä hän sanoin minulle olikin "Anna oletpa sä iso". Hahaha hups. Sen jälkeen söin mun ekan kunnon Suomiruuan ja melkeimpä heti näin mun parhaan ystävän Elinan, joka oli palannut vaihdosta kaksi päivää aikaisemmin. Lähedettiin yhdessä tapaamaan meidän yhteisiä niin hyviä ystäviä ja oli kyllä super kiva ilta, jos ei lasketa sitä, että meinasin aina välillä kuolla väsymykseen. Seuraavana päivänä heräilinkin joskus neljän aikaan iltapäivällä, minkä ansiosta mulla ei ole ollut aikaeron kanssa mitään ongelmia. Kuitenkin tuosta kotiin paluusta on tulossa jotain videomateriaalia näytille teille tässä kun saan videon editoitua. 

No mitäs mulle sitten kuuluu? Lyhyesti sanottuna ihan hyvää, mutta voisin vähän pidemmin vastata. Tuntuu niin oudolta olla kotona, etten tiedä miten päin olisi. Kokoajan olisi hirveästi tekemistä, mutten saa yhtän mitään aikaiseksi. Aina kun olen nähnyt kavereita en ole tajunnut tilannettta ollenkaan. Olen vaan tyyliin ihan hiljaa, koska en vaan kertakaikkiaan saa sanaa suusta. Kaikki tuntuu jotenkin niin samalta, mutta myös erilaiselta, koska en tiedä miten tulisi joissain tilanteissa toimia. Kaikki on niin pientä, vastaan tuijoille ei moikkailla ja täällä voi käyttää pyörää ja bussia. En oikein osaa pitää yhteyytä jenkkilän päähän tai edes keneenkään vaihtariin, koska tuntuu niin oudolta. Kai tämä tästä, tai pakko kai tän on, sillä muuten en pysty nauttimaan tästä kesästä nyt ollenkaan. Yritän vaan olla ottamatta liikaa stressiä mistään ja tehdä vähän sitä mitä huvittaa. Alan nyt vastailemaan kysymyspostauksen kysymyksiin, jotain on tullut muuten ihan superisti eli kiitos teille! Mulla on muutenkin vielä muutamia jenkkipostauksia jäljellä mitkä haluan toteuttaa, joten tässä lähiaikoina tullaan varmaan törmäilemään useasti täällä blogissa! Kreikastakin tasaiseen tahtiin napsisin kuvia, joten sieltäkin tulette jotain materiaalia näkemään, ehkä kuvien lisäksi myös videoiden muodossa ;)