sunnuntai 26. lokakuuta 2014

YEARBOOK

Moi! Tässä jokunen aika sitten postilaatikkooni kolahti paketti Amerikasta. Paketti oli lemppariopettajaltani, yearbook -opettajalta ja mitäs muutakaan sieltä olisi paljastunut, kuin yli puolivuotta vaivalla väsätty kirja, yearbook 2014. Tuntui niin oudolta saada jotain konkreettista 'toisesta maailmasta' käteen ja oli niin ihanaa muistella tuon kirjan kanssa kulunutta vuotta. Taas muistui mieleen kuinka erilaisia Suomikoulu ja amerikkalainen High School ovatkaan..
yearbook 002 yearbook 028
Ikävä Amerikkaan on muutenkin lähiaikoina ollut kova ja tätä koko kouluvuoden kiteyttävää kirjaa on haikea selailla. Jos vaan kerran saisi olla tuolla♥ Tätä kirjaa taas katsellessa tuli mieleen tämän vuoden vaihtarit, toivottavasti teillä menee siellä missä ikinä olettekaan kivasti ja hei, vaikkei menisikään niin kaikki kääntyy varmana vielä hyväksi. No mutta mitäs sitten täällä mun Suomielämässä? Ei kummosempaa, taaskaan. Viikot menee niin nopeasti eteenpäin täysin samalla rutiinilla, joka kyllä kieltämättä käy todella tylsäksi, mutta ei kai tämän syksyn niin extremeä aikaa kuuluisikaan olla. Onneksi on kuitenkin ihania kavereita piristämässä aivan jokaista päivää, en kyllä muuten kestäisi. Ja nyt kun tuo tuli puheeksi, ollaan kyllä pienimuotoisen tai ei edes niinkään pienimuotoisen, vaan suuren kriisin paikkeilla kun osa mun rakkaista ei enää helmikuussa tulekkaan kouluun. Nämä on näitä vaihtovuoden huonoja puolia, kun ne kaverit joidenka kanssa olet opiskellut niin kauan samaa aikaan, muka valmistuukin sua vuoden aikaisemmin..
yearbook 017 yearbook 007 yearbook 023
Tulevassa viikossa on kuitenkin onneksi jotain vähän erikoista, nimittäin se on mun viimeinen viikko äläikäisenä! Sunnuntaina ajattelin nimittäin täytellä sen maagisen iän, 18 vuotta. Loppuvuoden synttäreissä on ainakin se hyvä puoli, että minä arvostan niitä. Tammikuusta asti kaverit, tutut, kaverin kaverit ja randomit ovat täytelleet vuosia ja tuntuu ettei se oma vuoro ikinä tule, mutta sitten vihdoin ja se tulee ja piristää kyllä marraskuuta aika mukavasti. Ei sillä että mitenkään tämän kokoaikaisen kiireen keskeltä olisin kauheasti ehtinyt synttäreitä miettimään, mutta kyllähän sitä nyt pinkkejä koristeita on tullut osteltua jo jonkun verran. Hehe, vielä saa koristella kaiken kivan väriseksi ja tänäänkin mietin oikein kunnon lastenkutsumeininki leikkejä ja niinkuin jossain somessa taisinkin jo mainita, kaverit eivät taida tietää mihin ovat lupautuneet! 
yearbook 026 yearbook 036 Muutenkin marraskuu on todella kiireinen kuukausi, kuten se on joka vuonna ollutkin. Silloin nimittäin huipentuu cheerleading kausi SM-karsintakisoihin ja joulukuun alussa SM-kilpailuihin. Itse en kisaamassa ole, mutta valmennettavan joukkueen mukana esiintymässä SM-karsinnoissa ja seuraavana viikonloppuna pienien cheerleadereitten kisoissa Vantaalla. Sen jälkeen alkaakin jo koeviikko ja juhlitaan mun rakkaan ystävän 18-vuotis syntymäpäivää, sitten kaikki meidän koplasta on jo ihan aikuisia. Hyvä vitsi Anna. Nyt toivotan hyvää viikon alkua ja uskokaa siihen, että kaikki tulee muuttumaan vielä paremmaksi, myös tämä mun blogin kirjoittaminen!

tiistai 7. lokakuuta 2014

MITÄ TAPAHTUU KUN UNELMA KÄY TOTEEN?

Makoilen omalla sängyllä ja kuuntelen musiikkia. Itseasiassa samaa musiikkia, mitä popitin muutama kuukausi ennen vaihtoon lähtöä. Mussutan samalla suklaata. Takana on aika normaali koulupäivä, mutta ihanan siitä teki jälleen kerran se, että sain viettää sen upeiden ihmisten kanssa. Ei kai tässä voi muuta kuin hymyillä.

Satuin eksymään koneeni kuvien syövereihin ja aloin selailla samaa kansiota varmaan lähes sadannen kerran. Jos seurailit intensiivisesti vaihtovuottani, sulta ei ole voinut olla mennyt ohi matka parhaan ystäväni luoksi Californiaan heti joulun jälkeen. Silloin muka aika ei millään riittänyt postailemaan yhdestä elämäni parhaasta päivästä, mutta nyt aion jakaa kuviani siitä teidän kanssanne. Kohteena oli nimittäin monen vuoden ajan ollut unelma kohde. Se paikka, minne koko maailmassa olimme yhdessä halunneet päästä monta vuotta. Paikan tai itseasiassa paikkojen nimet olivat Malibu ja Los Angeles.
LA&BU 030 LA&BU 249 LA&BU 140 LA&BU 047 LA&BU 158 LA&BU 064 LA&BU 231 LA&BU 214 Reissu alkoi heti aamulla ja laitettiin nokka kohti erästä rantaravintolaa Malibussa. Parasystäväni Elina asusteli vaihtonsa ajan noin tunnin päässä Los Angelesista, eli matkasimme Malibuun hieman kauemmin. Paikka näytti jotenkin niin samanlaiselta, mutta silti jotenkin niin erilaiselta mitä vain kuvista olin voinut aikaisemmin tuijotella. En voinut uskoa, että vihdoin olin siellä ja se tunne, kun iskin jalkani Malibun maaperään oli todella kummallinen. Voisin elää nuo hetket uudestaan aivan koska tahansa. LA&BU 615 LA&BU 326 LA&BU 391 LA&BU 366 LA&BU 379 Kun olime Malibussa viettäneet jonkin aikaa, ja kuviakin oli kertynyt melkein niin paljon, että oli aika vaihtaa muistikortti, lähdimme kohti Los Angelesia, Hollywoodia. Ajelimme kaikilla kuuluisilla kaduilla, julkkisten talojen ohitse ja superkalliita kauppoja ja mega-arvokkaita autoja vilisi kiitettävästi ympärillämme. Ainoa kysymys, joka pyöri mielessä oli, että voiko tälläistä paikkaa oikeasti edes olla. LA&BU 474 LA&BU 458 LA&BU 461 LA&BU 505 LA&BU 484 LA&BU 526 LA&BU 542 LA&BU 573 LA&BU 552 LA&BU 576 LA&BU 607 Los Angelesissa kiertelyn jälkeen lähdettiin ajelemaan takaisin Elinan kotiin. Meillä oli vielä kaksi päivää aikaa yhdessä, ennen kuin erottiin taas puoleksi vuodeksi. Tuosta unelmien päivästä ja siitä, kun mulla oli vielä yli puolet mun vaihdosta jäljellä on 279 päivää ja en edes pysty kuvittelemaan kuinka elämää mullistavat päivät nuo ovat olleet. Jos vain saisin mennä edes hetkeksi takaisin.. Istuskella momin kyydissä kauppaan, ostaa Oreoita ja lempparicrackerssejä. Käydä perheeni kanssa syömässä. Kokea ne upeat hetket vaihtareitten ja muiden kavereiden kanssa. Shoppailla ja kokea ne upeat skypettelyhetkeket kaverien kanssa. Vaikka kaikki ei ollut helppoa, todellakaan, se oli mun elämän parasta aikaa enkä sekuntiakaan vaihtaisi pois. En kyyneleen kyyneltä. Nykyiset vaihtarit, sanon vain että kaikki mitä teette on todellakin sen arvoista. Tarttukaa hetkeen ja nauttikaa, sillä tämä on teidän vuotenne.

Jos teitä kiinnostaa nähdä vielä lisää Californian seikkailustani, siitä löytyy videomateriaalia YouTube-kanavaltani nimillä California osa 1 ja California osa 2. Jos ei törmäillä huomenna Hullujen Päivien irtokarkkijonossa, niin sitten mahdollisimman pian seuraavassa postauksessa!

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

BIRTHDAY PARTY

kenziesbday 020.1 kenziesbday 027 kenziesbday 031 kenziesbday 016 Tänä viikonloppuna juhlittiin ensimmäisen koeviikon päättymistä amerikkalaisen vaihtarikaverini 18-vuotis syntymäpäivien merkeissä. Itseasiassa juhlat olivat yllätyssynttärit, mutta kuulemma hän oli jo vähän osannut jotain aavistaa. Itse olen ainakin niin tohelo valehtelemisessa ja en osaa salailla tuollaisia kivoja juttuja, joten vaikee oli.  No tärkeintä kuitenkin oli, että ilta oli aivan huippu ja näytettiin jenkkitytölle miten suomalaiset oikeasti juhlii! Ja hei synttäreistä puheen ollen, arvatkaas ketä täyttelee 18 vuotta tässä 27 vuorokauden päästä, 2.11. Muistan mun viime vuoden syntymäpäivätkin niin hyvin, että en voi uskoa siitäkin olevan jo pian vuotta. Se päivä oli ehdottomasti yksi parhaista päivistä vaihdossa ja itseasissa koko elämän aikana.

Kuitenkin super iso jee, siitä koeviikosta vihdoin selvittiin, kiitos teidän tsemppauksien, ja perjantaina ehti alkamaan jo toinen jaksokin. Mulla on mm. ruotsia ja opettajan sanoja lainaten 'aika kiitettävästi kaikki on ehtinyt unohtua'. Nykyiset vaihtarit, ei, älkää todellakaan ottako tästä mitään stressiä, miettikää sitä vasta silloin kun sen aika koittaa. Aika toivottomalta tuntuu tällä hetkellä ja  sama juttu espanjan kanssa, vaikka muka sitäkin opiskelin Amerikassa. Skipataan nämä koulujutut kuitenkin, vaikkakin ne keskeisimmässä osassa mun elämää taitaa nyt ollakkin..

Tänään olen ehtinyt tekemään vaikka mitä, mm. makoilun ja syömisen maailman ennätyksen ja taitaa mulla vähintäänkin olla se tärkeitten juttujen skippaamisen  maailmanmestaruus pronssi taskussa. No ei vaan, ehkä ihan hyvillä mielin pyhitän tälläisen en-tee-mitään-päivän itselleni. Vielä pitäisi jaksaa yksi kokonainen viikko ja pari päivää ennen parin päivän syyslomaa, jolle mulla ei kyllä erityisempiä suunnitelmia olekkaan. Toivottavasti saan viimeistään silloin pari isompaa jenkkipostausta ilmoille. Nyt tämä tekstin tuottaminen on kyllä nyt niin surullisen huonoa, että oikein hävettää joten nyt toivotan kaikille todella hyvää viikon alkua!