tiistai 7. lokakuuta 2014

MITÄ TAPAHTUU KUN UNELMA KÄY TOTEEN?

Makoilen omalla sängyllä ja kuuntelen musiikkia. Itseasiassa samaa musiikkia, mitä popitin muutama kuukausi ennen vaihtoon lähtöä. Mussutan samalla suklaata. Takana on aika normaali koulupäivä, mutta ihanan siitä teki jälleen kerran se, että sain viettää sen upeiden ihmisten kanssa. Ei kai tässä voi muuta kuin hymyillä.

Satuin eksymään koneeni kuvien syövereihin ja aloin selailla samaa kansiota varmaan lähes sadannen kerran. Jos seurailit intensiivisesti vaihtovuottani, sulta ei ole voinut olla mennyt ohi matka parhaan ystäväni luoksi Californiaan heti joulun jälkeen. Silloin muka aika ei millään riittänyt postailemaan yhdestä elämäni parhaasta päivästä, mutta nyt aion jakaa kuviani siitä teidän kanssanne. Kohteena oli nimittäin monen vuoden ajan ollut unelma kohde. Se paikka, minne koko maailmassa olimme yhdessä halunneet päästä monta vuotta. Paikan tai itseasiassa paikkojen nimet olivat Malibu ja Los Angeles.
LA&BU 030 LA&BU 249 LA&BU 140 LA&BU 047 LA&BU 158 LA&BU 064 LA&BU 231 LA&BU 214 Reissu alkoi heti aamulla ja laitettiin nokka kohti erästä rantaravintolaa Malibussa. Parasystäväni Elina asusteli vaihtonsa ajan noin tunnin päässä Los Angelesista, eli matkasimme Malibuun hieman kauemmin. Paikka näytti jotenkin niin samanlaiselta, mutta silti jotenkin niin erilaiselta mitä vain kuvista olin voinut aikaisemmin tuijotella. En voinut uskoa, että vihdoin olin siellä ja se tunne, kun iskin jalkani Malibun maaperään oli todella kummallinen. Voisin elää nuo hetket uudestaan aivan koska tahansa. LA&BU 615 LA&BU 326 LA&BU 391 LA&BU 366 LA&BU 379 Kun olime Malibussa viettäneet jonkin aikaa, ja kuviakin oli kertynyt melkein niin paljon, että oli aika vaihtaa muistikortti, lähdimme kohti Los Angelesia, Hollywoodia. Ajelimme kaikilla kuuluisilla kaduilla, julkkisten talojen ohitse ja superkalliita kauppoja ja mega-arvokkaita autoja vilisi kiitettävästi ympärillämme. Ainoa kysymys, joka pyöri mielessä oli, että voiko tälläistä paikkaa oikeasti edes olla. LA&BU 474 LA&BU 458 LA&BU 461 LA&BU 505 LA&BU 484 LA&BU 526 LA&BU 542 LA&BU 573 LA&BU 552 LA&BU 576 LA&BU 607 Los Angelesissa kiertelyn jälkeen lähdettiin ajelemaan takaisin Elinan kotiin. Meillä oli vielä kaksi päivää aikaa yhdessä, ennen kuin erottiin taas puoleksi vuodeksi. Tuosta unelmien päivästä ja siitä, kun mulla oli vielä yli puolet mun vaihdosta jäljellä on 279 päivää ja en edes pysty kuvittelemaan kuinka elämää mullistavat päivät nuo ovat olleet. Jos vain saisin mennä edes hetkeksi takaisin.. Istuskella momin kyydissä kauppaan, ostaa Oreoita ja lempparicrackerssejä. Käydä perheeni kanssa syömässä. Kokea ne upeat hetket vaihtareitten ja muiden kavereiden kanssa. Shoppailla ja kokea ne upeat skypettelyhetkeket kaverien kanssa. Vaikka kaikki ei ollut helppoa, todellakaan, se oli mun elämän parasta aikaa enkä sekuntiakaan vaihtaisi pois. En kyyneleen kyyneltä. Nykyiset vaihtarit, sanon vain että kaikki mitä teette on todellakin sen arvoista. Tarttukaa hetkeen ja nauttikaa, sillä tämä on teidän vuotenne.

Jos teitä kiinnostaa nähdä vielä lisää Californian seikkailustani, siitä löytyy videomateriaalia YouTube-kanavaltani nimillä California osa 1 ja California osa 2. Jos ei törmäillä huomenna Hullujen Päivien irtokarkkijonossa, niin sitten mahdollisimman pian seuraavassa postauksessa!

12 kommenttia:

  1. Aivan ihana postaus, ja huomaa kyllä että rakastit olla siellä! Mulla vasta suunnitteilla parin vuoden päästä lähteä ja pakko myöntää että olet ollut suurin innoittajani tähän mahtavaan seikkailuun! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi eikä, ihana kuulla! Jos lähdet et todellakaan tule katumaan. :)

      Poista
  2. Seurasin niin innoissani blogistas koko viime vuoden siun vaihtovuottas ja oon niin ilonen ettet lopettanu kirjottamista kotiin palattuas! Nyt ku oma unelma on toteutunu tai oon täällä Arkansasissa nyt sitä edelleen toteuttamassa nii on tosi kiva lukee entisen vaihtarin ajatuksia ja kuulumisia vaihdon jälkeenki! Harmillisen moni lopettaa kirjottamisen heti kotiin palattuaan, ymmärrän kyllä miksikin, mut tosi kiva et löytyy teitäki keitten menoa voi seuraa vaihtovuoden jälkeenki ja insipiroitua ottamaan kaiken irti omasta vuodesta ku täällä vielä oon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Upeeta kuulla, tuo onkin mun yksi suurimmista tavoitteista tässä kirjoittamisessa! Pidä upea vuosi siellä. :)

      Poista
  3. Ihana postaus!:) Ja pitikö sun laittaa AFS toimistolle sun ekan kurssin arvosanat? Tiiätkö mikä on se raja keskiarvossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta laitoin vain mun yläasteen kaksi vikaa todistusta, voi tosin olla että en vain muista. AFSn sivuilla lukee että raja olisi yläasteen todistuksessa 7,5 ja lukion todistuksessa 7. :)

      Poista

Kiitos kommentista <3